Minulla oli ilo ja kunnia päästä levittämään ratkaisukeskeisyyden sanomaa tässä eräänä päivänä pitämällä siitä lyhyt ja tiivis koulutusosuus osana isompaa eri aiheeseen liittyvää koulutuskokonaisuutta. Siitä innoittuneena huomasin pitkästä aikaa, että haluan myös kirjoittaa muutaman sanan.
Minä ajattelen, että ratkaisukeskeisyys on ennen kaikkea asenne ja ajattelutapa. Joskus olen kuullut kritiikkiä, että ratkaisukeskeisyydessä ohitetaan ihmisten ongelmat, tai ei oteta ongelmia todesta. Se ei pidä paikkaansa. Koska ihmisen perustarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi juuri sellaisena kuin hän on, myös ongelmapuheelle on oma paikkansa - koska ongelmapuheen kautta meillä on luontainen tapa tulla kuulluiksi tässä maailmassa ja tuoda elämämme epäkohtia näkyviksi.
Ratkaisukeskeisyyden etu on siinä, että ongelmapuhetta aletaan tietoisesti kääntää tavoitteiden suuntaan. Jokaisen ongelman, haasteen ja epäkohdan kääntöpuolena on toive jostain muusta, jostain paremmasta. Ratkaisukeskeisyydessä pyritään kääntämään tämä toive konkreettiseksi tavoitteeksi, jota kohti edetään askel askeleelta. Ratkaisukeskeisyydessä keskitytään enemmän siihen, että miten asiat ovat silloin kun ne ovat hyvin ja siihen, mitä pitää muuttaa, jotta olisi askelen lähempänä tätä tavoiteltua tilannetta sen sijaan, että keskittyisimme siihen, että mikä kaikki on huonosti.
Etenemisen kannalta on oleellista, että nämä askelmerkit jokainen pohtii itse itselleen sopiviksi, koska ilman sitä, ne jäävät helposti puheen tasolle, eivätkä siirry käytäntöön. Ulkopuolinen ei osaa arvioida, mikä on se yksi merkityksellinen asia, joka saa asiat liikkeelle. Systeemiteorian mukaan yhden asian muuttaminen aiheuttaa muutoksia myös muille osa-alueille ja näin saadaan aikaan myönteisten muutosten jatkumo. Joskus ratkaisu ja helpotus ongelmaan löytyy jostain ihan muualta kuin itse ongelmasta - se on itse asiassa melko hämmästyttävää.
Ratkaisukeskeisyys perustuu siihen, että ihminen kyllä itse tietää, mitä pitää tehdä, mutta ei aina tiedä tietävänsä. Sen tiedon löytämiseen jokainen tarvitsee joskus ulkopuolisen henkilön apua ja tukea. Asiakaslähtöisyys on yksi kulmakivistä, joihin ratkaisukeskeinen työskentely perustuu. Erilaisin kysymyksin ja menetelmin asioita tutkitaan yhdessä, mutta jokainen ihminen tietää itse, mikä on juuri hänelle mahdollinen askel eteenpäin.
Haluan kertoa vielä yhden tavan ajatella asioita ratkaisukeskeisesti ja se on se, että kaikesta voi oppia jotakin ja meillä kaikilla on todella monenlaisia taitoja ja kykyjä, joiden näkyväksi tekeminen voi auttaa eteenpäin myös haasteellisissa tilanteissa. Ja oman kokemukseni mukaan virheistä me opimme kaikkein eniten, eikä täydellistä ihmistä ole olemassakaan, joten itselle saa ja pitää osata olla myös armollinen.
Comments